Määrällisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmät

14 touko, 2019

Määrällisen tutkimuksen aineisto on määrällisen tutkimuksen ominaisluonteen vuoksi usein määrällisesti runsaampaa mutta laadullisesti homogeenisempää kuin laadullisessa tutkimuksessa. Määrällisen tutkimuksen teossa voidaan käyttää osin samoja aineistonkeruumenetelmiä kuin laadullisessa tutkimuksessa, mutta määrällisessä tutkimuksessa menetelmät ovat pidemmälle strukturoituja. Tyypillisiä määrällisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmiä ovat lomakekysely, internet-kysely, strukturoitu haastattelu ja systemaattinen havainnointi. Ne esitellään lyhyesti tässä postauksessa.

Lomakekysely

Lomakekysely toteutetaan paperisen kyselylomakkeen avulla. Kaikki tutkimukseen osallistuvat vastaavat samoihin kysymyksiin. Tutkijan on kiinnitettävä erityistä huomiota kysymysten muotoiluun: kysymysten on oltava helposti ymmärrettäviä ja ehdottoman yksiselitteisiä. Lomakekyselyn kysymykset voivat olla monivalintakysymyksiä tai avoimia kysymyksiä.

Internet-kysely

Internet-kyselyn voi määritellä internetissä tehtäväksi lomakekyselyksi. Internet-kyselyn etu on se, että sen saa toimitettua vaivatta perille suurellekin kohdejoukolle. On kuitenkin ennalta varmistettava, että tutkimuksen kohdejoukolla on mahdollisuus internetin käyttöön. Internet-kyselyn haittapuolena on matala kynnys jättää vastaamatta kyselyyn: henkilökohtaisen kontaktin puuttuessa tutkijan ja tutkittavan välillä tutkimukseen vastaaminen ei välttämättä tunnu omakohtaiselta tai tärkeältä.

Strukturoitu haastattelu

Strukturoitu haastattelu on haastattelu, jonka kysymykset ja kysymysten sanamuoto on määritelty ennakkoon. Kysymykset esitetään kaikille haastateltaville samassa järjestyksessä. Strukturoitu haastattelu on haastattelumuodoista luontevin määrällisessä tutkimuksessa käytettäväksi, koska sen tuottama aineisto on helposti kvantifioitavissa eli siirrettävissä numeeriseen muotoon.

Systemaattinen havainnointi

Systemaattista havainnointia aineistonkeruumenetelmänä käyttävä tutkija määrittelee etukäteen sen, mitä hän havainnoi. Systemaattista havainnointia voi tehdä joko episodihavainnointina tai määräaikaisena havainnointina. Episodihavainnoinnissa tutkijalla on käsitys tutkimuskohteensa tyypillisestä toiminnasta, joten hän havainnoi toiminnassa ilmeneviä epätyypillisyyksiä. Määräaikaisessa havainnoinnissa tutkija havainnoi tutkimuskohteen toimintaa tietyin väliajoin, jolloin hän kirjaa senhetkiset havaintonsa ylös.

Kuten laadullisessakin tutkimuksessa, määrällisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmän valintaa ohjaa se, mitä tietoa tutkija haluaa saada. Määrällisessä tutkimuksessa aineiston volyymi on usein suhteellisen suuri tulosten yleistettävyyden mahdollistamiseksi. Turhan työn välttämiseksi tutkijan on hiottava aineistonkeruumenetelmänsä tarkkaan, jotta se varmasti tuottaa haluttua tietoa tutkimuskohteesta.

 

Lue lisää

  • Vilkka, H. 2007. Tutki ja mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Helsinki: Tammi.