Oikeinkirjoitus osa 8: Lainausmerkit, heittomerkki ja kenoviiva

| 8 heinä, 2019

Seuraavaksi käsitellään lainausmerkkien, heittomerkin ja kenoviivan käyttöä.

Lainausmerkit

Samanmuotoiset lainausmerkit tulevat sekä lainauksen alkuun että loppuun.

  • ”Olkoon niin”, hän sanoi.

1) Niillä osoitetaan toisen tekstistä saadut lainaukset.

  • ”Tuletko siis huomenna?” Mikko kyseli.

2) Lainaus on myös seuraavassa, koska puhuja käytti juuri tuota sanaa:

  • Sanoit tulevasi ”vuorenvarmasti”.

3) Lainausmerkeillä osoitetaan myös, että tarkoitetaan kielen sanaa tai ilmausta eikä sen tarkoitetta.

  • ”Järvi” ja ”niemi” ovat suomen omaperäisiä sanoja.

Sanat voidaan myös kursivoida, jolloin ei käytetä lainausmerkkejä.

4) Kirjojen ja lehtien nimissä käytetään selvyyden vaatiessa lainausmerkkejä.

  • ”Sataa kyyneleitä” on hänen uusin teoksensa.

Tässäkin tapauksessa sanat voidaan kursivoida, jolloin lainausmerkkejä ei tarvita.

5) Lainausmerkit osoittavat myös luettelossa ylemmän rivin toistoa.

  • Mikko Mallinen
  • Matti ”

Huom. Piste, huutomerkki ja kysymysmerkki tulevat lainausmerkin edelle, mutta jos se ei sisälly lainaukseen, ne tulevat sen jälkeen.

  • ”Saanko lainata kirjaa?” uteli Matti.
  • Joko luit kirjan ”Myrkkypikari”?

Pilkku tulee lainausmerkin jälkeen.

Heittomerkki

1) Heittomerkkiä tarvitaan joskus yhdyssanoissa osoittamaan loppuvokaalin puuttumista.

  • jok’ikinen

Seuraavissa sanoissa heittomerkkiä ei tarvita: yhtäkkiä, vaikkei, yhtaikaa

2) Sitä käytetään myös selvyyden vuoksi tavunrajaa osoittamaan, kun se osuu kahden saman vokaalin väliin

  • raa’at
  • rei’ittää

3) Joidenkin vierassanojen taivuttamiseen tarvitaan myös heittomerkkiä.

  • Bordeaux’ssa

Kenoviiva

Kenoviiva on vasemmalle kallistuva viiva, jota käytetään tietotekniikassa esimerkiksi hakemistojen ja tiedostojen nimien välissä niin kutsutuissa polkumerkinnöissä.

  • D:\kansio\alikansio\tiedosto.doc

 

Lähteet:

Terho Itkonen ja Sari Maamies 2012. Uusi kieliopas. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Kielitoimiston ohjepankki